torstai 29. syyskuuta 2011

Matkalla eteenpäin Kuortissa, vielä suht' kuosissa..
hiljaa veri mahassa virtaa, kirjoittelen tajunnanvirtaa.




Innokkaat ja ahkerat kauppa- ym. opettajamme taistelevat täysine mahoineen ja takkuilevine elektronisine I-padeineen ym. buddeineen bloggauksen ihmeellisessä bittiavaruudessa matkalla kohti maamme pääkaupunkia ja siitä eteenpäin vanhaan Hansa-kaupunkiin Rääveliin. Toistaiseksi meno ei ole ollut kovin hääviä, mutta kyllä se tästä ja jos kokenutta kuljettajaamme on uskominen, viimeistään lauantaiaamuun mennessä olemme oppineet perussuomalaisen turistin metkut.

Bloggaus, lobbaus, wokkaus, gourmet-kokkaus, rockcockaus...
kaikenlaista on nykyihmisellä vastuksia.
Kyllä ei ollut näitä kohkauksia peruskoulupolkuni ensi vuosina Kekkoslovakiassa. Internetistä ei ollut kukaan kuullutkaan, kylmä sota oli voimissaan ja pelättiin lopullista ydinsotaa. Onneksi oli Teräsmies, Hulk ja Hämähäkkimies ym. supersankareita, jotka pelastivat maaliman tuholta ja suojelivat yöunta.

Mutta en minä nyt tästä mieltäni pahoitakaan, vaikka maailma muuttuu - Eskoseni. "Minä elän", sanoi kansalliskirjailijamme kuolinvuoteeltaan. Elä, älä hermostu uutuuksiin, tutustu niihin ja puntaroi niiden tarpeellisuus rauhassa, sanon minä. Tuomas Kyrön luoma mielensäpahoittajakin on tyytyväinen, kun sai Jaakko Tepon C-kasettinsa siirrettyä CD-pyörylöiksi. Se oli hänelle astuminen avaruusaikaan.

Tallinnassa meitä odottaa myöhäiskesäinen sää, tutustuminen paikalliseen yritystoimintaan ja veljeskansan markkinahenkiseen kaupankäyntiin Kaubamajoineen. Suomenlahden ylityksessä joudumme sattumoisin 7 Päivää julkimoristeilylle. Scandinavian Hunksia, vihkikappelia ja vissiin joukkorippituoliasemaakin tarvittaisiin  risteilyn päätteeksi. Josko vaikkapa Jussi ja Saana Parviainen olisivat tulleet parsuhdefilosofoimaan ja rakentamaan julkisuuskuvaansa?

Tallinnan nähtävyyksiin olemme valmistautuneet lukemalla etukäteisraportteja maan politiikasta, taloudesta, uskonnoista ja historiasta. Ihmetystä herätti maan maallistuminen, uskontokuntiin kuului vain noin kolmasosa virolaisista. Myös suositeltuja kauppoja on kerätty vihjetiedoista perjantai-illan ratoksi. Eesti keelen pikakurssinkin kävimme bussissa istuessamme:
apua: appi!,
hyvää päivää!: tere päevast!,
kiitos: aitäh / tänan,
olen pahoillani:  mul on kahju
uloskäynti:  väljapääs.

Näytä meille kauniit kasvosi, Tallinn!